Maastoon hylätään käsittämätön määrä tavaraa – kodinkoneita, autoja, huonekaluja. Sinne vaan, pöpelikköön, eihän ne siellä ketään haittaa.
Retkeillessäni Oulun seudulla olen törmännyt lukemattomiin sohvakalustoihin, joista monet olisivat olleet vielä kunnostettavissa, mutta kun ne muutaman viikon tai kuukauden ovat sään armoilla, ei niistä enää ole kenellekään mitään iloa. Muutaman sateen jälkeen pehmusteet ovat niin läpimärät, että niistä tihkuva kosteus pilaa verhoilun ja puuosatkin, vaikka ne ehkä olisivat alussa olleet vielä ehjät tai edes korjauskelpoiset.
Maastoon hylätyn huonekalun löytäessäni tutkin, voisiko sen vielä pelastaa. Useimmissa tapauksissa hajoaminen on edennyt jo niin pitkälle, että huonekalu on menetetty. Yksi poikkeuskin on löytynyt: vanha pirtinpenkki, jonka löysin aivan alkutalvesta, jolloin se ei ollut vielä ehtinyt hautautua lumeen. Penkin sijainnin perusteella katsoin, että kyse on hylätystä omaisuudesta, joka ei luontoon kuulu, ja sen sieltä poistamalla tekisin hyvän teon. Hain penkin pois, kuivatin sitä muutaman päivän, korjasin vauriot ja pintakäsittelin uudelleen. Kuvan lopputuloksesta näet tämän kirjoituksen lopussa. Kuva kuivatusta ja korjausta edeltävästä penkistä löytyy täältä.
Jos sinulla on huonekalu, jota et enää tarvitse, ja jota et saa myydyksi, niin:
1. Anna se jollekulle, joka sitä voi tarvita,
2. Vie se kierrätyskeskukseen,
3. Tarjoa sitä minulle kunnostettavaksi, tai
4. Toimita se asianmukaisesti jätekeskukseen.
Älä heitä sitä luontoon!
Tosiaan. Kohta 3: ”Tarjoa sitä minulle”. Voit todellakin tarjota tarpeettomaksi käynyttä huonekalua minulle. Se saa olla rikkinäinenkin – homeisia en kuitenkaan huoli. Huonekalun tyypistä ja kunnosta riippuen saatan siitä jotain maksaakin. Tai ainakin voit päästä tilaa vievästä, sinulle tarpeettomasta omaisuudesta eroon ja saat vastineeksi vähintään hyvän mielen siitä, että olet edistänyt kierrätystä ja osaltasi ollut mukana pelastamassa maailmaa jätteeseen hautautumiselta.
